Wednesday 21 October 2009

Miehemme maailmalla

Nuutsu kävi hakemassa kamansa (melkein kaikki, mutta palataan siihen myöhemmin) Berliinistä ja körötteli vaaroja uhmaten takaisin Kööpenhaminan ja Tukholman kautta. Tässä muutamia kohokohtia matkan varrelta:



Fig. 1. Vuosaaresta Rostockiin meri oli NIIN tyyni, että tuskin edes Tallinkin SuperFast VIII sai uurrettua lovea sen pintaan.


Fig. 2. Saksalaisissa kammareissa tuntui peräti sopivalta vaipua eksistentiaalisiin aatoksiinsa.


Fig. 3. Berliini ei ole syyttä kuulu kulttuurielämästään: missä muuallakaan voisi törmätä muotokuvaan nuoresta Kekkosesta!


Fig. 4. Mutta eipä aikaakaan kun meidän oli jo määrä jatkaa matkaamme halki polveilevien saksalaismaisemien...


Fig. 5. ... kohti seuraavaa yöpuutamme kööpenhaminalaisessa naisten opiskelija-asuntolassa.


Fig. 6. "Steamy windows" -teema jatkui kasvitieteellisessä puutarhassa, jossa bongattiin mm. orjantappuroita ja kotisoiltakin tuttuja kihokkeja.


Fig. 7. Parin perin miellyttävän päivän jatkoimme kohti Tukholmaa. Matkan varrella selvisi mm. ruotsalainen Top 5.


Fig. 8. Kun plakkarissa oli jo kaksi niinkin hienoa kaupunkia kuin edellä mainitut, tuntui jopa iki-ihana Tukholmakin marengilta paakelssin päälle. Ehdimme kuitenkin päivämme aikana bongata mm. 1600-luvulta peräisin olevia kaupungin vuokra-asuntoja Söderillä, nyt kovassa huudossa olevien kevyiden joogapiikkimattojen keksijän (miljonääri!) matkallaan luottomeedionsa luo, ruotsalaisen ultrapaksun kinkkuvoileivän ja muutaman kilon paikallista sarjakuvaa.

Lautan suunnatessa kohti Itämeren helmeä, Superkasia, lämmin tunne hiveli rintaa: Berliiniin oli unohtunut pari kitarapedaalilaatikkoa, joten uusi matka oli väistämätön!

2 comments:

Jussi S.Karjalainen said...

Aina kannattaa jättää jotain. On syy palata. Jotkut jättävät kuulemma jopa palasen sydäntään!

Viikin Line said...

Moni on valmis menemään vielä pidemmälle tuodakseen kamaa ulkomailta!