Friday, 28 August 2009

Evakko


Superkasin ollessa putkiremontissa on aikaa tehdä kaikenlaista, esimerkiksi opettaa lapselle ATK:n alkeita. Sehän on taito jota ei ikinä voi aloittaa liian... kummallista, en millään saa ravistettua tätä deja vu -tunnetta pois?

Eestin keitto valmistuu



Makeaa mahan täydeltä: reilusti seinästä irti kulkeva putkilinja jonka rakenteissa on valolla tilaa leikkiä.

Just ja just kuunneltava


Pystyisikö mp3-soittimeen merkkaamaan biisit samalla tavalla kuin kuvan kirpparilevyssä? Ja onko kukaan ikinä tehnyt cd-levyyn vastaavia merkintöjä? Tietenkin cd-levyn takakansi on hieman hankala pujotella ulos siitä akryylikotelostaan... mutta kyllähän ainakin ”slovarit” kannattaa merkata, niin löytää sitten äkkiä kun sellaisen tarve tulee eteen.

Itse asiassa, loppuiko merkkaamismenetelmä jo kasetteihin?

Thursday, 27 August 2009

Työmiehet karanteenissa

video
Mitä jos katsoisi E.T.-elokuvan Viroksi dubattuna? Näyttäisikö se tältä?

Jussin Matin ja Kasperin salabunkkeri

Ihminen pystyy luomaan monenlaisessa ympäsristössä. Poikamme työskentelevät nyt erittäin salaisen projektin parissa ERITTÄIN salaisessa lokaatiossa.

video


Wednesday, 26 August 2009

Putkiremontin paluu


Juuri kun olimme saaneet viimeisimmätkin tavarat paikoilleen putkiremontin jälkeen osoittautui että rakennusmiehet olivat unohtaneet vetää yhden linjanousun. Hups!


Tämä ei ole arkistokuvaa; Superkasi on ikävä kyllä taas kerran RFSU:n suosittelemassa muovipeitteessä.

video
Mutta että koko Superkasiko? Ehei! Yksi Superkasilainen jatkaa niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Hän on Ilja, ja hän on immuuni putkiremonteille. Hyvä Ilja!

Tuesday, 25 August 2009

Kasper käy kolmella nesteellä.

Jotta Superkasin Kasper saadaan aamuisin kunnolla käyntiin, tarvitaan kolmenlaista nestettä.





Kahvi käynnistää, Mehu antaa energiaa ja vesi on vanhin voitehista.
GO KASSU GO!

Monday, 17 August 2009

Länsi-Euroopan viileimmän sarjakuvakaupan kassi


”Minä kävin Pitkässämiehessä ja kaikki mitä suunnittelin oli tämä kassi”
www.pitkamies.net

Sunday, 16 August 2009

Kapinallisvahvistus

Superkasin pöytäjalkapallopeli saa tulevalla viikolla kauan kaivattua vahvistusta joukkoihinsa kun nämä kaksi kaveria siirtyy Turun suunnalta jalkapallopelimme kapinallisjoukkueen riveihin. Siirtosummaa ei annettu julkisuuteen. Tai okei, ne oli 1,60 kpl. Kiitos Citymarket, 1972–2009.

Friday, 14 August 2009

AGENTS 4CD BOXI - Kurkistus Kulisseihin

Agents-yhtye on julkaisemassa 30-vuotisen uran kunniaksi levyboxia.
Boxin kuvia varten Jussi Karjalainen ja Kimmo Syväri rakensivat Linnunlaulun "juneksen taloon" kansiasetelman. Kuvaukset menivät nappiin, eikä rekvisiitastakaan ollut pulaa.


Tällainen siitä tuli.



Kansikuvaa varten haettiin orkesterin vintage soittimia ja suunniteltiin suuri lakana tarpeellisilla teksteillä.


Legendaarinen kitara.



Juneksen 1800-luvulta peräisin oleva hirsihuvila on uskomattoman hieno miljöö tuhansine historiallisine esineineen.


CD-boxin takakansi kuvattiin alakerran huoneessa. Lopulliseen kuvan tuli mukaan Agentsien Esa Pulliaisen oma taittuva jopo-polkupyörä.

OHJE ELÄMÄN VARRELLE

Joskus elämän pienet oivallukset löytyvät yllättävänkin arkisista paikoista.
Tänään Superkasin tiskiharja antoi meille fyysisen kunnon, mutta myös henkisen uudistumisen puolesta puhuvan ohjeen!

"TAIVUTA VARTTA VAIHDA PÄÄ"

Kyllä se varmaan on hyvä ohje kaikille.



Hyvää päivänjatkoa.

Thursday, 13 August 2009

Paras kesämuistoni


by Stella Strömman

”Se oli kesä 2009 kun rakennettiin torneja Oma-tädin kanssa. Seuraavana aamuna kun heräsin kaikki palikat olivat jäljellä, mutta paljon kevyempinä kuin edellisenä iltana. Niillä oli paljon vaikeampi tehdä torneja ja silloin minua harmitti.”

Wednesday, 12 August 2009

Onnea Mummi, 80 v.


Kirjoittanut Kasper Strömman

Rakkain muistoni Mummista sijoittuu vuoteen 1986. Siihen aikaan Mummi nimittäin pukeutui mökillä aina anilliininpunaiseen verryttelypukuun missä komeli reilunkokoinen Adidaksen logo rinnuksilla. Mökkiradio oli myös samana vuonna sattumalta tainnut simahtaa, ja koska isovanhempieni perheeseen ostettiin aina vain parasta Mummi ja Ukki olivat nähneet parhaaksi ostaa tilalle ulkohuussin kokoisen Philipsin lippulaivamallin, sellaisen jota amerikanmaalla siihen maailmanaikaan kutsuttiin ghettoblasteriksi.

Tästä Philipsin jättimankasta Mummi kuunteli pimenevissä syysilloissa Biz Markietä, Tone Locia, Eric B. & Rakimia sekä vanhaa iskelmää. Nuoret hirvet pakenivat laumoina sumuisten niittyjen yli kun Mummi luukutti tästä uutuuttan kiltävästä laitteesta Richie Richin ja Jungle Brothersin Girl I'll House You:ta niin että talon perustukset tärisivät. Me lapset tietysti nautimme tästä kaikesta ja olimme iloisia siitä että mökillä ei ollut tylsää. Monesti tuvan matot rullattiinkin pois tieltä ja kaikki saivat vuorotellen kokeilla Hip Hopin, tämän uuden afroamerikkalaisen tanssin perusaskelia. Mummi tosin oli aina meitä muita askeleen edellä ja saattoi vaivattoman näköisesti tehdä tuulimyllyksi nimetyn liikkeen keskellä tupaa. Saatoimme myös kerääntyä Mummin jalkojen juurelle kun hän istui kiikkustuolissa kertomassa meille Hip Hopin neljästä elementistä sekä tarinoita kaukaisen amerikanmaan sananiekoista.

– Muistakaa lapset aina, että räp on sitä mitä teette, mutta hip hop on sitä mitä elätte, Mummi saattoi sanoa.

Sanomattakin on selvää että tämä herätti meissä lapsenlapsissa suurta kunnioitusta.


Eräänä kuumana lauantaisena iltapäivänä halkoliiterin takaa kuului kummaa sihinää. Ensin luulin että kyseessä oli kyy, mutta kun olin kerännyt tarpeeksi rohkeutta mennäkseni katsomaan tätä luonnon omaa luikertelijaa se olikin vain Mummi spraypullo kädessä. Hän oli tämän helteisen päivän aikana maalannut koko halkoliiterin takaseinän, ja pyyhki nyt rannehikinauhallaan otsaansa. En ollut eläessäni nähnyt mitään niin kaunista. Mikä ennen oli ollut punamullattu lautaseinä oli nyt täytetty koukeroisin, värikkäin kirjaimin joita koristi vielä valkoisella sprayvärillä tehdyt kiillot. Maassa makasi tusinoittain käytettyjä spraymaalitölkkejä, ja mummi ravisti yhtä kannua terhakkaasti.

– Näetkö Kasper mitä siinä lukee, kysyi Mummi?

Olin suu ymmyrkäisenä. Toki osasin siinä iässä jo lukea, mutta tämä ilmaisu oli jotain mitä en ikinä ennen ollut nähnyt. Kirjaimet ikäänkuin... nivoutuivat toisiinsa muodostaen enemmän ornamentin kuin luettavan sanan.

– Siinä lukee CAZZU sanoi Mummi. Se on sinun nimimerkkisi tästä päivästä lähtien.

Seuraavana syksynä ennen kuin koulut alkoivat kävin kotimme läheisellä huoltoasemalla ostamassa rekkamieslippiksen jonka pehmustettuun etuosaan yritin tussata uuden nimmimerkkini niin hyvin kun osasin, ja tietenkin samalla tavalla kun olin nähnyt Mummin sen mökillä tekevän. Koulussa hevarit heittivät lippiksen hankeen ja upottivat pääni vessanpönttöön.

Enää 150 päivää jouluun!



Enää 150 päivää jouluun!

Tuesday, 11 August 2009

Painajaiset Castréninkadulla


Kenelle me Superkasilaiset soitamme jos on asioita painettavana? No Jussille tietenkin!


Jussi saapuu geneerinen cola-pullo kädessään. ”On pakko painaa pitkää päivää” hän sanoo, hymyssä suin tietenkin. Hän myös toistaa tämän lukemattomia kertoja päivän aikana.


Jussi toimii ripeästi. Pian lattia on täynnä painoarkkeja ja Jussi huuhtelee jo seulaa alakerrassa.


Olemme kertakaikkisen tyytyväisiä Jussin panokseen. Miten muuten olisimme saaneet aikaiseseksi näin hienot lehdenkannet?

Thursday, 6 August 2009

Hörselhunden Hasse


Kasperilta ilmestyi uusi kirja jota kaikki 0-99 vuotiaat lapset suorastaan rakastavat (paitsi että lavastetun kuvan paljastaa tietenkin ylimääräinen käsi).


Kuvitusjälki on reipasta. Jee reippaudelle!


Painojälkinörtit saavat suurta mielihyvää tiedosta että kirja on painettu kolmella spottivärillä kauttaaltaan. Aah.


Lisäksi kyseessä on todellinen underground-tuote; saatavilla pelkästään Svenska Hörselförbundetin kautta. Toisin sanoen todellisen eliittilukijan kirja, jota ei voi olla rakastamatta!

Niskat kyyryssä Superkasilla



Kolme tämmöistä leijaili kevyesti ylitse tänä aamuna.



Tuiren luottamus nostoliike Kallioisen työntekijöiden ammattitaitoon oli horjumaton.

Monday, 3 August 2009

Juustoa, juustoa, enemmän juustoa



Heinäkuun lopulla on pitsarintamalla alkanut uusien poteroiden kaivaminen. Moina Motin korsussa on täydennysmiehiä häärimässä hellan takana surullisen kuuluisin seurauksin. Aivan liikaa juustoa. Weeruskan pitsalista on myös uudistunut, mutta kannattaa pitää pää kylmänä muutosten tuulissa. Vanha suosikki Sienna Pollo löytyy nyt nimellä Weeruskan Viettelys ja sisältää vanhojen herkkujen lisäksi rukolaa. Muutenkin listan uusien suomenkielisten nimien takaa löytyy vanhoja tuttuja: Spicy Pollo on nyt Tulivuori jne.

Kuvassa etualalla Juttutuvan nimikkopitsa jossa kiitämme pekonin rapeutta ja riittävää paistoaikaa. Pekan ilme kertoo paljon tasosta: materiaalit hyväksytään mutta asettelussa ja balanssissa riittää viilattavaa.