Thursday 22 November 2007

Retkikunta: Tien päällä taas



Retkikuntani!

Jouduimme lähtemään Tullinpuomin Shelliltä syistä jota ei tässä nyt tilanpuutten vuoksi mahdu selostamaan. Emmekä totta puhuen kyllä sinne palaisikaan – osittain tietenkin siksi että meitä kiellettiin ikinä enää palaamasta sinne. Se minun täytyy tosin sanoa että retkikunnan johtajana ymmärrän kyllä pienemmästäkin vihjeestä. Ei olisi tarvinnut antaa Hedelmäpeli-Pekalle mustaa silmää. Sentään.

Pekka ja Matti nukkuvat kuitenkin nyt päiväunia pakettiauto-kaljaasimme takaosaasa ja me kaikki muut olemme ahtautuneet ohjaamoon. Syy tähän on lähinnä se että Pekka ja Matti haisevat kuin rankkurit vietettyään aamupäivän lounaalla Pub Mustassa Kädessä. Ihmeen nälkäisiä he ovat vietettyään kuitenkin monta tuntia siellä lounaspaikassa. No, onneksi meillä on tarpeeksi suklaapatukoita ja perunalastuja jotta pärjäävät Hankoon saakka. Kukaan ei voi sanoa ettenkö minä huolehtisi miehistöstäni.

Mutta asian: Halusin oikeastaan käyttää tämän puheenvuon puhuakseni miehistömme gastista Julianasta joka tätänykyä lentää non-stop reittiä Superkasi-New York.

Se tuntuu minusta niinkuin märän lapasen läpsäisy ahavoituneelle poskelleni.

Me muut näet teemme parhaamme: suolaamme silakoita, kehräämme villaa ja punomme koreja joihin voimme kerätä matkalla ampumiamme kuutteja. Mutta mitä tekee Juliana? Hän heinäsirkan lailla viis veisaa nuhteellisesta elämäntyylistä johon loppumiehistöni on sitoutunut ja lentää kuin uljas albatrossi. Ja miksi hän tekee sen?

No, hän väittää tulleensa Amerikkalaisekisi.

Minä väitän että hänestä on tullut hampurilainen.

Antakaa kun tarkennan väitettäni: Julianan matkailu on siksi tuomittavaa että MITÄ PERK---



Miehistöni.

Näyttäisi siltä että jatkamme matkaa liftaamalla.

Voisiko joku soittaa vakuutusyhtiöön?

Teidän,
Retkikunnan johtajanne,
Casper G. Stroemman

1 comment:

Anonymous said...

Kapteeni C.G.Stroemman on kolaroidessaankin ylväs!

Uskon, että Juliana lentää niin paljon sen takia, että hän ei ole sinut pesuvideonsa viivästyneiden aikataulujen kanssa. Jos neiti saataisiin takaisin tunturipurojen äärelle pesemään sukulaisiaan videotaiteen nimissä niin kyllä se nöyryyskin majoneesin ja maapähkinävoin seasta ponnahtaisi esiin kuin itsestään.

Fakta on myös se, että Juliana ei ole vieläkään onnistunut todistamaan, että on ihan oikeasti lentänyt koko matkan Atlantin yli. Harkki on vain Harkki. Ei mikään Charles Lindbergh!!!!